Allaffissornikkut aalisarnerup aqunneqarnera
Kalaallit Nunaata imartaani amerlanerpaamik aalisaqqusaasut pisassiissutit akuersissutillu aqqutigalugit aqunneqarpoq. Akuersissutit aalisarsinnaalernissap aqunneqarneranut atorneqartarput. Pisassiissutit akuersissutillu akornanni ataqatigiinneq Titartakkami 1.1.-imi takuneqarsinnaavoq.
Titartagaq 1.1. TAC-p, pisassiissutit aamma akuersissutit akornanni ataqatigiinnerit
Akuerisaasumik pisarineqarsinnaasut tamarmiusut aaliangersorneqarnerat, TAC
Naalakkersuisut Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut imartaani aalisakkanut akuerisaasumik tamakkiisumillu ukiumut pisarineqarsinnaasut (Total Allowable Catch, TAC) aalajangersartarpaat. Biologit siunnersuinerat aallaavigalugu aalajangersaasoqartarpoq, tamannalu Pinngortitaleriffiup NAFO aamma ICES suleqatiginerisigut ingerlanneqartarluni, takuuk Nunat tamalaat akornanni aalisarneq pillugu isumaqatigiissutit suleqatigiiffiillu.
Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnut ilaasortat marluupput ukuusut; Kalaallit Nunaanni sinerissap qanittuani aalisartut piniartullu peqatigiiffianniit KNAPK aamma Sulisitsisut GE. Allanik aamma alajangeeqataasinnaanngitsunmik peqataasoqartarpoq,Pinngortitalerimmit soorlu peqataasoqartartoq. Aalisarnermut,Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmit atorfilittanit ataatsimiinnerit, naalisaanerit allallu isumagineqartarput.
Akuerisaasumik tamakkiisumillu pisarineqarsinnaasut (TAC) aalisariutinut ataasiakkaanut pisassiissutiginerisigut agguataarneqartarput. Tassani sinerissami qanittumi avataanilu aalisartut immikkoortinneqartarput.
Aalisariutit mikinerusut 75 BRT/120 BT-mik anginerunngitsut sømilit pingasut iluanni (sinerissamut qanittumi) sinerissap qanittuani aalisartarput.
Aalisariutit 75 BRT/120 BT-mik anginerusut sømilit pingasut avataanni avataasiorlutik aalisartarput. Nunanut allanut aamma pisassiisoqartarpoq, takuuk immikkoortoq Nunat tamalaat akornanni aalisarneq pillugu isumaqatigiissutit suleqatigiiffiillu.
Raajanut tunngatillugu Kalaallit Nunaata Kitaani pisassiissutit tamarmiusut 57 procentii avataasiortunut tunniunneqartarput, sinnerilu 43 procentit sinerissap qanittuani aalisartunut tunniunneqartarlutik. Tamanna inatsisitigut aaliangigaavoq. Aalisakkanut sinerissap qanittuani imartallu avataaniittuni allanut pisassiissutit agguaanneqarnerat Naalakkersuisunit aalajangerneqartarpoq.
Titartagaq 1.2. Kalaallit Nunaata eqqaani aalisakkanut aalajangersimasunut TAC
Malugiuk: Kisitsisit saqqummersut Naalakkersuisut TAC-t pillugit aalajangersagaannut naleqqupput.
Najoqqutaq: TAC aamma pisassarititat taamatullu pisassarititanut nalunaarusiaq pillugit Inatsisartunut nassuiaammi
Raajanut TAC-it Kalaallit Nunaata Kitaanut Kangianullu aalajangersarneqartarput.
Raajanut aalisakkanullu aalajangersimasunut pisarineqarsinnaasut oqimaassusissaat Titartakkami 1.2-mi takuneqarsinnaapput.
Saarulliit ukiumoortumik pisarineqarsinnaasut oqimaassusissaat sinerissap qanittuani aalisarneqartussat avataanilu aalisarneqartussat aalajangersarneqartarput. 1. januar 2014-ni avataani saarullinniarneq pillugu ingerlatsineq allanngorpoq.
Kitaani avataasiorluni qaleralittassani TAC Davis Strædimut Baffin Bugtimullu immikkoortillugit aalajangersarneqartarput.
Saattuarniarneq taamaallaat Kitaani ingerlanneqartarpoq. Soorlu Titartakkami 2.2-mi takuneqarsinnaasoq akuerisaasumik saattuartassat 2009-mi 3.830 tonsinit 2015-imi 2.675 tonsinut appariarsimapput.
Tabel 1-imi takuneqarsinnaapput Kalaallit Nunaata imartaani aalisakkat amerlassusaannut TAC-it nassuiaqqissaarneri. Tabel 2-mi takuneqarsinnaapput Kalaallit Nunaanni kalaallinut sinerissap qanittuani aalisartunut avataasiortunullu pisassiissutit ineriartornerat.
Akuersissutit
Aalisarsinnaatitaaneq akuersissutit iluaqutsiullugit malittarisassaqartinneqarpoq. Kalaallit aalisarneranni 2008-mi avataasiorluni aalisarnermi aalisakkanut makkununnga akuersissummik peqartoqartussaavoq: raajat, qalerallit, saattussat, saarulliit, suluppaakkat, nataarnat, ammassat imminnguillu.
Sinerissap qanittuani aalisarnermi 2008-mi raajarniarnermut, qaleralinniarnermut, saattuarniarnermut, kapisilinniarnermut, nipisanniarnermut uiluinniarnermullu akuersissummik peqarnissaq pisussaaffiuvoq. 2010-mi sinerissamut qanittumi saarullinniarnissamut akuersissummik peqarnissaq piumasaqaatigineqalerpoq.
Akuersissutit pingasunut immikkoortinneqartarput: piffissamut killilimmut akuersissutit akuerisaasumik amerlanernik pisaqarsinnaanermut imaluunniit taamaattortaqanngitsumik akuersissutit aamma piffissamut killeqanngitsumut akuersissutit amerlanerpaamik pisaqarsinnaanermut qummut killilimmut akuersissutit.
Piffissamut killeqanngitsumut akuersissutit amerlanerpaamillu pisaqarsinnaanermut qummut killilimmik akuersissutit raajarniarnermi atorneqartarput. Aalisariutaatillit imaluunniit inuit ataasiakkaat aalisariutit pineqartut pisassiissutaannit ilaannut akuersissuteqarput. TAC aalajangersarneqareeraangat Naalakkersuisut nalunaaruteqartarput ukiumoortumik pisassiissut sorleq akuersissutinut ataasiakkaanut naapertuunnersoq. Avataasiorlutik aalisartuni aalisariutaatillit imaluunniit inuit ataasiakkaat pisassiissutit tamarmiusut pingajorarterutaannik annerpaamik piginnittuusinnaapput. Sinerissap qanittuani aalisartuni pisassiissutinit tamarmiusunit piginneqataassutaasinnaasoq annerpaaq 10 procentiusimagaluartoq- 15 procentimut qaffanneqarpoq.
2012-imi sinerissap qanittuani qaleralinniarnermut akuersissuteqartoqartalerppoq. Avannaani Upernaviup eqqaani Uummannami aamma Qeqertarsuup tunuani aalisarneq sakkortuumik aqunneqalerpoq, aalisariutillu 6 meterimit takinerusut akuersissutinik kinguppannut akuersissutit assigalugit taarserneqarsinnaasunik peqalerpoq. Suli ataatsimoortumik angalatinut ammaannartunut akuersissutit atuuttorujussuupput.
Piffissamut killilimmut akuersissutit amerlanerpaamik pisaqarsinnaanermut qummut killilimmik akuerineqartut avataasiorlutik qaleralinniartunut, saarullinniartunut, suluppaagarniartunut, ammassanniartunut imminnguarniartunullu atorneqarsinnaapput. Sinerissap qanittuani aalisarnermi akuersissutit taamaattut uiluinniarnermi atorneqartarput. Akuersissutit ukiumut ataasiartumik tunniunneqartarput, aalisariutinullu ataasiakkaanut ukiumut pisassiissutigineqartut pillugit paasissutissanik imaqartarlutik.
Piffissamut killilimmut akuersissutit amerlanerpaamik pisaqarsinnaanermut qummut killeqanngitsumik akuersissutit sinerissap qanittuani qaleralinniartunut aamma saattuarniarnermi atorneqartarput, pisassiissutillu kalaallit aalisariutaannut ataatsimoorussaapput. Aalisariaaseq taamaattoq olympisk aalisariaatsimik taaneqartarpoq. 2014-imi sinerissap qanittuani qaleralinniartunut qaammatikkaartumik pisassiisoqartalerpoq. Ukiup ingerlanerani pisassiissutit piffissamut siaruarternissaat taamaliornermut pissutaavoq, siornatigut ukiumut ataasiarluni pisassiisoqartarsimagaluarpoq. Pisassiissutit affaat qulaani taaneqartutuut ingerlanneqartarput.
Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfik
Kalaallit Nunaanni Aalisarnermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfik (KANUAANA) Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmi immikkoortortaqarfiuvoq. KANUAANA-p pingaarnertut suliassarai aalisariutit allattuiffiisa nakkutiginissaat, aammalu satellitit aqqutigalugit kilisaatit Kalaallit Nunaata imartaani angalasut suliaallu nakkutigissallugit. Taakku saniatigut KANUAANA nunat allamiut kalaallillu aalisariutaannut pingaarnerusumillu kilisaatinut raajarniutinut aalisarnermik nakkutilliisunik ilaatitaqartarpoq. Aalisarnermik nakkutilliineq pingaarneq Arktisk Kommandomit (AKO) nakkutigineqarpoq, taakkulu aalisariutit pisaat piniutaallu imaani misissortarpaat, takuuk illersornissaq pillugu immikkoortoq.